Näytetään tekstit, joissa on tunniste magneetti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste magneetti. Näytä kaikki tekstit

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Mie ja miun murre



Kattelin näitä meijän mainioita tekstejä pussukoiden, tyynyliinojen, potkupukujen ja muiden ihanuuksien kyljissä ja eksyin mietiskelemään murteita... Oon täällä Helsingin huudeilla monesti törmänny kysymyksiin: "Mistäs sä oot kotosin?" tai niin et jotku ihmiset rupee vääntämään Mietä ja Sietä kun miekii tuppaan niin puhumaan, hassua. Ne tekee sen luultavasti vahingossa, tai sit ne luulee etten mie muuten ymmärrä :-)




Nyt tulee murretietoutta erilaisista murteista ja siitä milta ne korvaa kuulostaa. tää on sit 100 % epätieteellistä pohdintaa ja pohjautuu puhtaasti mututuntumaan.





mä-sä-kieli, se mitä täällä etelässä puhutaan:



Vanhaa kunnon stadinslangia kuulee joskus vanhoilta stadilaisilta. Se on kyl hienon kuulosta, vaikkei ihan kaikkee ymmärräkään. Ruotsinkielen osaaminen auttais siinä. Joidenkin ulkokuntalaisten korvaan se voi kuulostaa, et ois vähän olevinaa, mut se on vaan ennakkoluulo. Kaikki miun tuntemat stadilaiset on kyl huippumukavia!




Sit tää meijä mie-sie kieli.




Omaa murretta on vaikee miettii, et miltä se muiden korvaan kuulostaa. Ehkä siitä tulee mieleen sellainen suulas ja rehti, niiku se sotamies Rokka oli Tuntemattomas sotilaas. Nuoremmalle ikäpolvelle voi meijän murteesta tulla vähän äijämeininki Hynysen ja muiden Lappeenrantalaisten rokkikukkojen ansiosta.



Tampereen murre:

Sitä kun kuulee, haluis heti alkaa syyvä mustaa makkaraa Popedan tahtiin.



Savo:
Monesti telkkaris ja kirjois kun kuvataan maalaisia, ni ne vientää savvoo. Lepposan kuulostahan se on, vaikka ei se juttu meinaa millään edetä kun ne kiertää, kaartaa ja heittää sanan säilää. Parhaiten savolaiseen leppoisaan tunnelmaan pääsee kun kuuntelee sen Esa Pakarisen vanhan kunnon Lentävän kalakukon (varoitus: jää päähän soimaan)

Tiesitkö et suomenkielen murrealueita on seitsemän ja suurin murrealue on savolaismurteet!


1. lounaismurteet 2. hämäläismurteet 3. eteläpohjalaiset murteet 4. keski- ja pohjoispohjalaiset murteet 5. peräpohjolaiset murteet 6. savolaismurteet 7. kaakkoismurteet (Lähde: Wikipedia)

Ja onhan niitä murteita vielä monia muitakin, joillain ihmisillä jopa ihan omansa (esim. Andy McCoy, Tami Tamminen ja Remu Aaltonen). Mutta tärkeimpänä pointtina sanottakoon, että ollaan kaikki ylpeitä omista murteistamme ja jos ei joskus meinata toisiamme ymmärtää, ni viitotaan :-)





ps. Miten muuten teijän murteella kutsutaan Linja-autoa? Bussi, linski, linkka, nysse, dösä vai niinku miun imatralainen appiukko sanoo: ”busa” (se yrittää sanoa dösä, mutta bussia pukkaa väkisin mukaan)


sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Kohti Ravintolapäivää Osa.1 Karjalanpiirakka


Karjalanpiirakka
on perinteine suomalaine leivonnaine, jossa ohue hapattamattoman ruiskuoren sisäl on
riisipuuroa,ohraryynipuuroa tai perunamuusia. Se on alkujaan pohjois- ja rajakarjalainen herkku, muilla karjalaisalueilla piirakat tehtii nostatetusta taikinasta. Karjalankannaksella ja Etelä-Karjalassa piirakkamalli oli avonainen, pyöreä perunatäytteinen piirakka,vatruska. Etelä-Karjalalle tyypillinen ruokalaji piirakan lisäksi on ohrarieska. Karjalanpiirakka on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi helmikuussa 2003.

Sotie jälkee karjalaisevakot levittivät piirakkaperinteensä koko maahan ja samalla synty nimi "karjalanpiirakka". Karjalaisii murresanoja karjalanpiirakalle on muun muassa piirakka, piiras, piiroa, kalitta ja sipanniekku.

Tuotteelle on haettu Euroopan unionin tuotesuoja ja määritelmä: taikinasta pitää olla ainakin puolet ruista ja täyte saa olla vain puuroriisiä, ohraa tai perunaa. 
Karjalanpiirakan perinteinen lisäke on munavoi.
(Lähde: wikipedia)


www.virkkukoukkunen.net

KARJALANPIIRAKKAOHJE
Kuori:
2 dl kylmää vettä
2 tl suolaa
51/2 dl sihtiruisjauhoja
(voi laittaa myös pikkasen vehnäjauhoja sitkoks)

Täyte:
5 dl vettä
3 dl riisiä
1 l maitoa
1 ½ tl suolaa

Keitä täytteeksi riisipuuro. Sekoita kiehuvaan veteen riisi ja keitä kunnes vesi on imeytynyt eli 7-10 minuuttia. Lisää maito ja anna puuron kiehua hiljalleen välillä sekoittaen noin 30 minuuttia. Mausta valmis puuro suolalla. Sekoita käsin vedestä, suolasta ja jauhoista kuoritaikina. Leivo taikina pitkäksi pötköksi ja jaa se 25 palaan.
Pyöritä palat palloiksi. Litistä ne kädellä painaen litteiksi ja pane työpöydälle muovin alle. Kaaviloi piirakkapulikalla taikinapalat ohuiksi pyöräksi piirakankuoriksi käyttäen apuna jauhoja. Pinoa ne työpöydälle ja ripottele väliin jauhoja, peitä muovilla. Täytä piirakat puurolla ja käännä reunat rypyttäen. Paista 300°:ssa 15–20 minuuttia. Kasta kypsät piirakat voi-maitoseoksessa ja kokoa kulhoon pehmenemään voipaperilla ja liinalla peittäen. Tarjoa piirakat lämpiminä munavoin kanssa.
Video klipit oikeaoppisesta kaulinnasta sekä rypyttelystä löytyy täältä:
http://www.luovutettukarjala.fi/videot/Kaulinta.mpg
http://www.luovutettukarjala.fi/videot/Rypytys.mpg


www.virkkukoukkunen.net

Sit kurkistus Piirakkakioskin rakenteluun...


...pikkasen sahailua, saatiin rautakaupas oikee mainioo palveluu! Leikkasivat levyt oikeen kokoseks ja kantovat autoon ;-)




ja sit maalattii....myö ollaa ihan pilvissä!




Maailman "suurin" Karjalanpiirakka?




Akryylimaalit on hyviä kaikennäköseen maalailuun, kaik huokoset pinnat on bueno. Näil sai hyvi kyltit sudittuu.




Pien kurkistus kioskin, kipparin, kiskan tulevaan kylttiin




Ei muuta ku TERVETULOO, ootellaa teit jo innolla!