Olipa kerran Tukholmassa...

Irtaannuin Imatralta.

Päädyin Tukholmaan.

Kylätie oli hiljanen.

Paikalliset oli kylpemässä,

valmistautumassa häihin,

puutarhassa,

tekemässä löytöjä,

tai pistämällä jalal koreesti!

Tai sisustelees ihanaa kämppää.

:)

Pidätin murun.

Rakkautta oli ilmassa.

Sitä riitti postimerkkien lisäks astioihin, suklaalootiin, tiskirätteihin, kyökkipyyhkeisiin...jne.

Olihan sitä kyl riitettäväkii :)!

Pohjoismaises RAKKAUDEN pääkaupungis kuiteki oltiin.

Leppee oli tunnelma.

Jampesteri piti vahtii.

Ja orvokkien tuoksu täytti koko kaupungin.

OOoooH!